Friday, October 3, 2008

GUOLLUI HÂM(Old Cultural Vocabularies)

By Philip Thanglienmâng
ÂI=siempu in azah thusim,khamthei leh guithei nêh leh dawn sil.
ÂI-AM=lungvâi,lungmaw,tavai.
ÂIKOHÂN=âipi akuo a hângsantah a apan bang a mi koipou khat a khosung-a vêngsung a hângsan ngam tualeh kipâusah apulam apawt chieng a meipuoh mama.
ÂIKOPAN=âikohân toh kibang ahi.
ÂILUMSUON=âilum kichi âi chikhat ahia,atahsa nip,nêm leh dêngdel mama khat ahi. Mi koipou a âilumsuon akichi chienga tuapa/nu khu ahing menmen, atêng hâmhâm inntên
dân leh innsuondân kitûplou gênna hâmteng ahi.Ama’n a inntêndân âilumsuon suon ahi.
ÂIPADAN=âipadan khu âi apû pan mama leh tha neilou âi chikhat ahi.Mi thasie-thada mama khat khu mi âipadan toh kitêkâh let ahi.Âipadan na bangchi e.Âipadan na bah.
ÂISA=sa,siempu in phuisamlusa sa.
ÂITÂMVA=âitâpva banga vâh,tâpva,tupna nei lou a vâh,motva.
BÂNGKUO=innsung,innkuo,innpi.
BAWMTA=zumna,dâna sêlna dînga mi kithuokhawmte bawmta akichi uhhi,kipanpituo mite.
BEHIENG KUM=Kumthum dan sim,kum thum kigawm.
BÊM=nâng apata kiphan silkuol bu koina van.
BÊMTHAW=bêm,nâng a kiphan silkuol bu koina van.
BENG-LEH-BUNG=poimawna munteng a pang mi china ahi.
BIEHNA=kithoina siemzah leh Pusa kûng a tâuna.
BILVU=thunun,thuhil,omdân hil.
BILVULOU=huhillou,thununlou,omdântheilou.
BUATHAHBAWM=numei vanzah bawmlângta nêu.
BUATHAHNIEH=silnieh,silnîn.
CHIGAM=inn sung a têngteng shigam hâh-leh-suon mang..
CHÎNG=ta neitheilou,nâupâitheilou,numei nâu pâitheilou khu achîng kichi ahi.
DÂI PÂM VUT KHU=mijawng-mingâu,mihon lah a om ngailou.
DAWN=nasepna hu/panpi.
DAWN=gopêng a kibawl,zu tâtna/khâina leh dawnna kizang vanzah.
DAWNKÂI=dawn,gopêng a kibawl, zu tâtna/khâina leh zu dawnna kizang vanzah.
DAWNSUONG=khangtou,seltha,taga hing mêngkhekia.
DAWNPHUTTHEIMI=tulpipa mi u-pa ahisihleh mi tâpên.
DEHSUOI=nâisâilou,himamalou,hidehlou,tângtung bailou dîng,gamla mama.
DUGAW=lunggul têntûn,nenuom mama,dei têntûn,ngâi sêngsêng.
DUMDAL=mawl mama,ngaituona tawm mama,taimamaw mama,thase mama,nâh felmaw,
DUOLDÂP=kizenmaw,tuontuol,mi phajoulou.
GAMGUO=gamlah a pou guo kung,innpi/innkuo lou,innsung milou.
GAMLUO=U-pa in pa neisateng atan khu gamluo kichi ahi,tapa neilou mi akhang man chienga a u-anâu inn aneisateng alâh khu gamluo kichi ahi.
GÂU=agu,akhonun g gu,sietna,gu.
GÂUKOU=vângphalou,hamphalou,kâmphalou dînga mim samsie.
GÂUSAM=gâukou,vângphalou,hamphalou,kâmphalou dînga mim samsie.
GÂUSAP=vângneilou,ahingmaw, apoimaw, ashithei dîng a samsie.
GÂUSAPNA=samsietna,shisamna,kamsielawna,hâmsietna
GIE=mul,vamul.
GIEPHUOL=gamva chieng ahisihleh mihonpi a opkhawm chienga giena mun.
GONGVÂH=phâhvâh,mi apanna omlou a kipumva thâu.
GONGSAN=nêh-leh-dawn lam a lawptawp,dugawhâu,dugawl.
GUOLPÂU=mi simmawna,kalphêt,phinna.
GUOLPÂU DÊHNA=mi simmawna dêhna
GUOLVÂH=mipi vâhna,zapi annluina,annzaluina.
HÂHKOL=sil gil mama a kisui; ngawng a kithuo van puohna vanzah.
HÂIKÊH=ûmgaw akikim a,kiphal hah kikhuotkuoh,mêtui hawpna kizang.
HÂIKHAT=bângkuokhat,bê khat sung a tulpipa phalna om leh om sih leh zong a innsung khat kihuoituom khu hâikhat ahi.
HÂNDÂLNA=Shivuijou azîngni in tu-leh-tate’n hântung sing leh guo toh îm bawlna.
HÂNKHUOM=salu leh âh giesawnte tâhna hântung a kiphut khuom.
HÂNLA=mipa khat in sa leh gâl amat chieng a kipohna, kiphatna, kitângkouna,leh ahânsanna etsahna dînga osângtah a alasah.
HIENGKAWM=Nu-leh-pa,U-leh-nâute vakawm.
HUGÊN HEHU=thupigên,uonggên,pigên.
INN SIENSUO=inntha kiluo masang a Pasien kûng a kilatna.
INNGAM=hâh leh suon bei,mangthâi, chibei,
INNGUO=midang,innpilou,innsungmilou.
INNPIPA=innsuongpa,inntêhpa,numei mouthasa apasalpa’ pa.
INNPINU=innsuongnu,inntêhnu,numei mouthasa apasalpa’ nu.
KÂU=misung a lutthei hagilou;zân chieng meikuong a lêngthei.
KHAKHAMVEI=shithei khop a lungkhamna leh zâuna lienpi tuoh.
KHÂNGDOH=Innsia/phâitom lang innsung bâng a pheisam biehna dînga tâunêu/lângnêu kidaw. KHÂUVAW=Zuphelpi,zubêl sâu khâu toh kiviel/kikat.
KHIENGKHAW=Kâusie in mi a mat chieng a kithoina chikhat.
KHITA=meipuoh,meidawi,kingamla,zâu,lâu,
KHONEI=zubêlnêu.
KHOU=dou,hou,hlou,lhou.
KHOUNGAWN=that, douzou,thatzou.
KIBÂNHÂH/KIKHAKHEH=abânbân a khatzou chienga khatpang.
KÎHTÂT=gîn, zâu.
KÎHTÂTNA=gînna, zâuna.
KITHADOT=abânbân a khatjou chienga khat pang.
KITHAHÊH=abânbân a khatjou chienga khat pang.
KIDAWILAM=china loupi achina akigên,chinatna neiloupi a china akigingta.
KIELLAP=hunlap,ahunlâitah a zahthei a om.
KIKÊLKI=kituohlou,kimatlou,luongkhawmlou.
KIKÊLGOP/KIKÊLPAWL=kigop maimai lungsim kûlmut kihiltuolou.
KISAKHIBÊ=kibêtuo maimai,bê tahtah hilou,khat-leh-khat phattuomna dînga kibê kou maimai,kingâina tahtahlou.
KISÊNGLE=Innsung ni mou kipetuo tuoh/kihengtuo;chîndân hoilou vawt.
KÎTA=zâu,gîng.
KOSA=mi khat ashi chienga mishikhuo a ajawpi dîng sa kithat tuami sa shi-uopteng nêh dînga kihuon.
KÛLMUT=lunglut, thûh, chia.
KUNTA=tam, innkuon mi tam, honching, tâ hâu innkuon.
LÂITA ZU=sizu, lâitazou a inntêhte zu sup.
LÂNGKHEN/VAIHAN=mi si chieng a pu a pang kosa huonpa.
LUNGÂHNA=kingapna,kingâhna,dohtu,tunna.
LUNGSHI=lungsim ngaituona bei,mi khatpoupou in azi ahiei ahisihleh apasal deizoulouna a nei khu lungshi kichi ahi..
LUONGHAL=Ngâhnu khat leh tangvâl khat akinun kuon u’a khat
lang pênpên innsung mi ashi khâhleh khu luonghal kichi hi.
MÊLMU=tupa a shi chieng a anu pienna apulamte’n amin manmawna dînga mêlchina van khat; teipi, bêlpi, khiba,chite apieh khu.
Tulâi in, Pi ahisihleh Pu a shi chienga van kipie khu mêlmu a kichi hi.
MISHIKHUO=mihingte a si chieng u’a atun masahna mun.
MÎMZU TÂNGZU NÊ=pawibawl,noptah a hing,guolnopbawl.
MOUSA=numei pasal neisa anuate’n avâihâhna sa pumkhat kiposah khu.
NÂHNÎTHÂM=lungkimmaw hâm,nuomlou hâm.
NÂHKAWNHÂM=lunghimaw hâm.
NGALTUNPI SALOM=deina mun pet/ât/lâi.
NUAKAWM=Numei khat in pasal aneijou hakhatnua a anuate inn avakawm khu.
PANGPA=zâuna toh dim,khita,kingamla,kimuonglou.
PAWNGPAN=khawhsalou a pang pâupâu,mite’n bangteng gên leh zong pang têntûn,dih leh dihlou,hoi leh hoilou mite’n bang achi ngâi diei,chi; ngaituona neilou a khawhsalou a mawhpan pâupâu.
PHUI=siemthu,Pasien ahisihleh pusa biehna thusim,thugûh,thusie- thupha.
PHUISAM=kithoina siemthu gên,thusie-thupha gên.
PHUNGSIMNA=satha chienga sa kihuon nâng a kisil ditdet,bête shigâl ahingpei poupou sa kipie khu phungsimna kichi ahi.
PÎEUGÂL=mishikhuo apat a mishite apei chieng u’a atunna uh luigâl;vângam.
PU SATHA=tute deisahna leh ngâinatna etsahna dînga pute sa kitha, sielkhup zatkhat ahi.
PUSA=Pu thupipên,Bê-leh-phung hing kuonna Pupa,Pienna pu-leh- pate.
PUSA BIE=pupa hagâu thoidam,pupa hagâu taisah/lungkimsah.
PUSA BIEH=Pupa thoidamna,pupa hagâu taisahna.
SALAM=kigapna sa kithat.
SALAM SÂT=mi khat akigap chieng a sa atha khu salam sât kichi
ahi.
SAM=hân,kou,phawh,hil.
SAM=lutung a pou mul bang.
SANG=sa,gamsa.
SANG=ei ban a pieng nau khu i sang kichi ahi.
SANGGA=taga,nu neilou,pa neilou.
SASAN THAT=sasan kichi sakhi sâng a gangjaw leh tâihâtjaw sa khat ahi.Sasan thatjou mipa khu sa zakhat that in ana kisim let hi.Sasan thatsa mipa khu khodou,ton chite a op chiengin sasan zu akidawnsah vatêh hi.
SÂULÎM=inn,innlîm.
SHI-ANN=mi shi chienga ann kilui khu.
SHILA=Nu ashi chiengin amanu pienna pulamte’n sa ahingpie uh a,
nu mêlmu dîngin innsung a om adeipên khat(tâubêl,khiba,
chite) akilâh khu shila kichi ahi.
SI-AL=âhsi,â’si.
SIEL=inn a kikhawi; gamlah a kiha lawital chie vêl pha ganhing vom manpha khat,nidanglâi in mouman ken in ana kisim let hi.
SIELPI SUNG KUON=tute;sanggamnumeite tate pouma pu adîngin sielpi sung a kuon ahi.
SIELPI-LEH-SALAM=Khosung a mi khat in tawndân palsan a opleh hâusa upate’n akilawm bang in sa alieusah uh khu Sielpi leh salam kichi hi.Salam pên voh tûhli têitêi ahi.

SIELSIH=pâubawl,bilsih.
SIEM=puongatna vanzah.
SIEM-ANN=siempu in kithoina abawl chieng a a ann donpên.
SIEMGÂN=puongân.
SÎ-LEH-BÂL=kituoh dîldiel,kikhentheilou,kingâina mama,ki- îttuoh,kipawl gige.
SISANPAL=numei khat in pasal aneinua a,ta anei leh sisanpal ahi.
SUL=nua,nung.
TAMALOU=vâllou,panna om zing.
TÂNG=tangvâl,pasal zi nei nâilou.
TANGKHAT=pienpi unâu sanggam nei lou.
TÂNGSÊU=hâusa inn a kisung tângtang,shie.
TANU SAGAW/SATHA=sanggam numei ahilouleh ninu sa kitha. TANUPI=sanggam numei tâpên ahisihleh tanu tapên.
TANUTÂPÊN=tanupi,sanggam numei tâpên ahisihleh tanu tapên.
TAPJÂNG=meitawna kimvêl laha munjâng.
TAWM=lungthu phuna;meitawna mun.
TAWMHANG=meitawn hanglam.
TAWMSAH=meitawna sahlam.
TAWNGPÂN=mi te kihâuna kikâl a thugên,mi tânga tâu,thum,ngên ngêtngut.
THAMAN=numei in pasal anei chienga sum dangka 2/- ahilouleh dangka 10/- apieh khu thamana ahi.
THEIPÊNG=nga matna gopêng,chi koina gopêng,tui puohna gopêng
TÂUMUI=tângthu,tuonthu.
TUONTHU=khanglui thu,tângthu.
TULPIPA=bulpipa,be-leh-phung sunga atâpên.
TUNSA=moutha nu beng kiposah.
UPA=khosung vâihawm mi.
UPÂ=sanggam tâjaw.
UPADI=dân,kipuihuoidân,tawndân.
VAPHUOLNOU=neita,mou dînga numei khawi.
ZUNGPI=bulpi,tulpipa.

No comments: